08 marras Mitä tiedät viittomakielestä?
Viittomakieli on kolmiulotteisessa tilassa käsillä, ilmeillä sekä suun ja vartalon liikkeillä tuotettua kieltä. Viittomakieltä tuottavalla henkilöllä näköaisti toimii yhtä aikaa käsien ja muun kehon kanssa: silmät vastaanottavat ja samanaikaisesti kädet sekä keho tuottavat kieltä.
–Viittomakielet käyttävät visuo-gesturaalista kanavaa, kun taas puhutut kielet toimivat auditiivis-oraalisessa kanavassa, toteaa professori Ritva Takkinen viittomakielten ja puhuttujen kielten eroista. Takkinen on tutkinut suomalaista viittomakieltä kielitieteen näkökulmasta Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksella.
Viittomakielet ovat itsenäisiä, luonnollisia ja yhtä täydellisiä kieliä kuin puhutut kielet. Jokaisella maalla on oma kansallinen viittomakielensä; Suomessa niitä on kaksi: suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli.
–Viittomakielissä on samanlaiset rakenteelliset tasot kuin puhutuissakin kielissä: viittomien perusrakenne, morfologinen ja lauseopillinen sekä tekstuaalinen taso. Viitottujen ja puhuttujen kielten muodot kuitenkin poikkeavat toisistaan, koska niiden ilmaisukanavat ovat erilaiset.
Viittomakielet muuntuvat käyttötilanteen mukaan ja niillä voi ilmaista niin konkreettisia kuin abstrakteja asioita. Suomalaisella viittomakielellä on alueellisia murteita ja sukupolvittaisia eroja. Sillä on myös yleiskielinen muoto, johon kuuluvat selkeä lauserakenne, viittomien huolellinen artikulaatio sekä murteellisten ja arkityylisten viittomien välttäminen.
Viittomakielen rakenteesta
Viittomakielessä sanaa vastaava perusyksikkö on viittoma, joka koostuu käsimuodosta, paikasta, liikkeestä, kämmenen ja sormien suunnasta (orientaatiosta) ja ei-manuaalisista piirteistä.
Käsimuoto tarkoittaa sormien asentoa viittoman aikana, esimerkiksi ovatko sormet kiinni toisissaan vai ovatko ne taivutettuina. Paikka tarkoittaa viittoman paikkaa, joka voi olla viittojan keholla tai viittojan edessä ns. neutraalitilassa. Liike tarkoittaa käsien liikettä viittoman aikana. Orientaatio on kämmenen ja sormien suunta viittomassa. Esimerkiksi ”oma”-viittoma tarkoittaa viittojan omaa, jos kämmenpuoli on suunnattu viittojaan päin ja keskustelukumppanin omaa, jos kämmenpuoli suuntautuu keskustelukumppaniin päin. Ei-manuaalisia piirteitä ovat ilmeet sekä suun, pään ja vartalon liikkeet. Viittomiin kuuluu huulio; suun liike viittoman aikana.
Missä voi opiskella viittomakieltä?
Ihminen oppii yhtä lailla visuaalisia kuin puhuttuja kieliä, koska kykymme ajatella, oppia ja kommunikoida eivät ole kuuloaistista riippuvaisia.
–Viittomakielen oppiminen on paljolti samanlaista kuin minkä tahansa muunkin kielen oppiminen sanaston, kieliopillisten rakenteiden ja kielen käytön oppimisen suhteen. Toki hyvä visuo-spatiaalinen hahmotuskyky ja näppärä sormien hienomotoriikka auttavat oppimista ja kielen tuottoa.
Suomalaista viittomakieltä voi opiskella Jyväskylän yliopistossa, jossa se kuuluu kieli- ja viestintätieteiden laitoksen oppiaineisiin. Perusopintojen opetus alkoi vuonna 1992; nykyisin suomalaista viittomakieltä voi opiskella tohtorin tutkintoon asti.
Vuonna 2010 Jyväskylän yliopistoon perustettiin Viittomakielen keskus, joka vastaa viittomakielen tutkimuksesta ja koulutuksesta. Suomalaisen viittomakielen tutkimuksen yksi tutkimusalue on viittomakielen omaksuminen ja kaksikielisyys (viittomakieli ja puhuttu kieli).
Viittomakielen tulkiksi voi opiskella Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikössä sekä Humanistisen ammattikorkeakoulun Helsingin ja Kuopion yksiköissä. Viittomakielen ohjaajaksi voi opiskella Pohjois-Savon opistossa Kuopiossa, Rovala-Opistossa Rovaniemellä ja Turun kristillisessä opistossa.
Kuurojen Palvelusäätiön Juniori-ohjelma tarjoaa viittomakielen opetusta perheille, joilla on kuuro tai kuulovammainen lapsi. Vaikeasti kuulovammaisen lapsen perheen on mahdollista saada sopeutumisvalmennuksena viittomakielen kotiopetusta.
Viittomakieltä voi opiskella myös verkossa Viittomakielisen kirjaston, Suomen viittomakielten verkkosanakirjan Suvin, Suomalaisen viittomakielen wikisanakirjan tai YouTube-videoiden avulla. Opiskelun voi aloittaa opettelemalla sormiaakkoset, joita käytetään esimerkiksi nimien ja paikkojen ilmaisemisessa.
Kuurojen kansanopisto Helsingissä sekä kansalais- ja työväenopistot järjestävät eritasoisia viittomakielen kursseja.
Viittomakielen etuja
Viittomakielellä voi keskustella pitkän välimatkan päähän – yli kuuloetäisyyden – sekä esimerkiksi ikkunan lävitse tai autosta toiseen.
Viittomakieli mahdollistaa varhaisemman vuorovaikutuksen pienen lapsen kanssa.
–Viittomakielisessä tai kaksikielisessä ympäristössä elävät lapset usein alkavat viittoa aikaisemmin kuin puhua. Tutkimuksissa on havaittu, että ensimmäiset viittomat ilmaantuvat keskimäärin hieman aikaisemmin kuin ensimmäiset sanat. Yksi syy lienee, että käsien motoriikka kehittyy nopeammin kuin puhe-elinten motoriikka, Takkinen arvioi.
Viittomisen Suomen ennätys
Koko Suomi viittoo -kampanja tarjoaa tilaisuuden opetella viittomaan Maamme-laulu. Oman videon voi jakaa sosiaalisessa mediassa hashtagilla #kokosuomiviittoo. Viittomakielinen Suomi100 -kampanja huipentuu joulukuun toisena päivänä yhteiseen Maamme-laulun viittomiseen Helsingin tuomiokirkon portailla, jossa samalla tavoitellaan viittomisen epävirallista Suomen ennätystä.
Lähteet:
kuurojenliitto.fi
Savolainen, Leena: Suomen kaksi viittomakieltä. Kielikello 3/2011.
Suomalaisen viittomakielen perussanakirja. Kuurojen Liitto. 1998.
Suomen viittomakielten kielipoliittinen ohjelma.
Takkinen, Ritva: Viittomakieli ja viittomakieliset Jyväskylän yliopistossa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta. 18.10.2013. www.kieliverkosto.fi/article/viittomakieli-ja-viittomakielisetjyvaskylan-yliopistossa/