01 kesä Onko viittomakielinen digiloikka totta?

Viestintäteknologian huima kehitys on lisännyt kuurojen mahdollisuuksia viestiä omalla kielellään – viittomakielellä.

Verkossa voi katsoa viittomakielisiä uutisia suorina lähetyksinä tai tallenteina, seurata viihde-, lasten- tai asiaohjelmia ja kaverille voi soittaa kuvapuhelun kotisohvalta. Sosiaalisessa mediassa voi julkaista ja seurata videosisältöjä ja lääkärikäynnille voi tilata viittomakielen tulkin etätulkkipalvelusta.

– Viittomakieliset verkkovideot ovat lisänneet viittomakielistä viestintää ja kuvapuhelut ovat poistaneet viittomakielisen vuorovaikutuksen esteitä, edunvalvonnan ja viestinnän erityisasiantuntija Antti Mäkipää Kuurojen Liitosta iloitsee.

– Digitalisaatiossa tulee turvata kehittyvien palveluiden saavutettavuus viittomakielisille kuuroille. Lisäksi on huolehdittava, että kaikilla on mahdollisuus riittävällä neuvonnalla saavuttaa digipalvelujen käytön edellyttämät taidot.

Kynä ja paperia

Nykyisestä tilanteesta haaveiltiin vielä kymmenen vuotta sitten.

Kuurot osaavat vaihtelevasti kirjoitettua suomea tai ruotsia ja monet lukevat huulilta. Tekstipohjainen viestintä on ollut kasvokkain viestimisen rinnalla tärkeä osa vuorovaikutusta. Kynää ja paperia käytettiin, kun piti viestiä kuulevien kanssa ja saatavilla ei ollut viittomakielen tulkkia. Puhelut soitettiin tekstipuhelinpalvelun kautta ja matkapuhelinten yleistyttyä kuurot alkoivat käyttää tekstiviestejä yhteydenpitoon.

Viiden minuutin pituiset Viittomakieliset uutiset ja Kuurojen Liiton videotiedotteet VHS-tallenteina olivat aikoinaan ainoat visuaaliset viestintäkanavat aidon kasvokkaisen kieliympäristön lisäksi.

Oikeus omaan kieleen

Viittomakieliset ovat kieli- ja kulttuurivähemmistö, jonka oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on määritelty Suomen perustuslaissa. Vuonna 2015 säädettiin Viittomakielilaki, jonka tarkoitus on edistää viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien toteutumista.

Viittomakieli on kuurojen luonnollinen kieli; suomalainen viittomakieli on noin 4000–5000 kuuron äidinkieli. Jokaisessa maassa on oma kansallinen viittomakielensä, meillä niitä on kaksi: suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli.

Viittomakielellä on oma kielioppi ja rakenne, joka poikkeaa suomen kielestä. Suomen kielen opiskelu on välttämätöntä, koska monet palvelut ovat tekstipohjaisia.

Selkeys, visuaalisuus ja viittomakielisyys

Kuurot eivät saa tietoa yhtä vaivattomasti omalla kielellään kuin kuulevat. Kaikki kuulonvaraisesti tuleva tieto jää tavoittamatta; tuolloin ympäristöstä saatu informaatio jää saavuttamattomiin.

– Julkiset verkkopalvelut eivät ole saavutettavia ja käyttäjäystävällisiä viittomakielisten näkökulmasta. Viittomakielistä aineistoa on niukasti ja kirjoitettu suomi tai ruotsi on usein vaikeasti ymmärrettävää. Kirjoitettu valtakieli on lähtökohtaisesti kuurolle vieras kieli.

Mäkipään mukaan viittomakielisille käyttäjille tärkeitä seikkoja ovat palvelun rakenteen ja sisältöjen selkeys, visuaalisuus ja viittomakielisyys sekä tekstitykset videoissa.

Heli Vanhatupa on opinnäytetyössään tutkinut Kuurojen Liiton verkkoviestinnän vaikutuksia. Tulosten mukaan viittomakielinen sisältö saavuttaa kuurot ja tieto menee perille viittomakielellä. Omakieliset verkkosivut vahvistavat viittomakielisten identiteettiä ja viittomakielisen yhteisön imagoa. Verkkosivut palvelevat kohderyhmäänsä erityisesti omakielisyyden vuoksi.

Saavutettavuus ja esteettömyys

Saavutettavuuden yksi ominaisuus on mahdollisuus saada tietoa eri kielillä ja aisteilla. Koska kuulevan on useimmiten vaikeaa ymmärtää kuuron näkökulmaa, olisi viittomakielisiä konsultoitava suoraan.

– Kun palveluja digitalisoidaan, on haaste saada suunnittelijat ja toteuttajat ymmärtämään viittomakieltä käyttävien kuurojen lähtökohdat. Viittomakieliset kuurot ja heidän järjestönsä tulisi ottaa mukaan kehittämään ja testaamaan digitaalisia palveluja ja viestintää. Viittomakielisille tulisi myös järjestää omakielinen digitaalisten palvelujen käytön opastus.

Joulukuussa 2016 tuli voimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston saavutettavuusdirektiivi, jolla halutaan taata yhdenvertaisuus digitaalisessa yhteiskunnassa. Direktiivin tavoitteena on edistää kaikkien kansalaisryhmien yhdenvertaisuutta, luoda vähimmäisvaatimukset julkisten verkkopalveluiden saavutettavuudelle ja parantaa digitaalisten palveluiden laatua.

Mäkipää arvioi, että direktiivi tulee edistämään esimerkiksi julkisten palvelujen videoaineistojen tekstittämistä ja kaikille saavutettavia ratkaisuja verkkopalveluissa.

– Eräs merkittävä puute palveluiden saavutettavuudessa on, ettei valtakunnallista 112-hätätekstiviestipalvelua ole vuosikausien odotuksen jälkeen saatu toimimaan.

Nyt hätäkeskuksilla on käytössä alueelliset tekstiviestinumerot. Monet ovat epätietoisia, mihin hätäviesti pitäisi lähettää, lisäksi usean numeron muistaminen on vaikeaa.

Ilon aiheita

Kuurojen Liitto on tärkein viittomakielisen viestinnän tuottaja. Verkko- ja dvd-julkaisujen sekä sosiaalisen median kanavien lisäksi se tuottaa ja tallentaa viittomakielistä aineistoa Viittomakieliseen kirjastoon.

Yleisradio on parantanut viittomakielistä tarjontaansa, minkä vuoksi se sai toiminnastaan Kuurojen Liiton viittomakieliteko 2016 -palkinnon. Yle on lisännyt viittomakielelle tulkattujen ohjelmien määrää ja se on tuottanut viittomakielisiä lastenohjelmia yhteistyössä Kuurojen Liiton kanssa. Yle Uutiset viittomakielellä tuottaa omaa viittomakielistä materiaalia Yle Areenaan ja Facebook-sivulleen.

– Myös Ylen tv-tekstitysten määrällisiä tavoitteita on saavutettu. Haasteena on saada tekstitykset myös suoriin lähetyksiin – ja riittävän laadukkaina, Mäkipää sanoo.

Kunnallisista palveluista laajimmin kertoo viittomakielinen Helsinginseutu.fi -verkkosivusto. Julkishallinnon uusiutuva Suomi.fi –sivusto tulee sisältämään myös viittomakielisiä sisältöjä sekä linkkejä viittomakielisille tärkeisiin palveluihin.

Samalle viivalle kuulevien kanssa

Viittomakieliset kohtaavat arjessaan tilanteita, joissa kokevat etteivät pysty hoitamaan asioitaan. Mäkipää mainitsee esimerkkinä takaisinsoittojärjestelmät, jotka hankaloittavat asioiden hoitamista entisestään.

Signmark Productions ja CGI Finland ovat kehittäneet mobiilissa toimivan Chabla-etätulkkauspalvelun, jonka kautta kuurot voivat soittaa ja ottaa vastaan tulkattuja puheluita. Idea lähti turhautumisesta soittamisen esteisiin – kuinka hoitaa vaikkapa puhelinhaastattelu tai saada laboratoriotulokset, jos tulkkia ei ole saatavilla? Chabla, joka on maksullinen palvelu Kelan palvelujen rinnalla, yhdistää käyttäjät ja palvelun tuottajat ajasta tai paikasta riippumatta.

Viittomakielinen digiloikka on totta teknologian tasolla, mutta arkielämässä päättäjien tahto sekä rahoitus määrittävät kielivähemmistön yhdenvertaisuuden digiyhteiskunnassa.