26 maalis Pelottaako saavutettavuuspeikko? 4 askelta kohti parempia verkkopalveluita
Pitkään odotettu saavutettavuuslaki hyväksyttiin eduskunnan hallintovaliokunnassa 11.2.2019. Se tietää monelle pikaista toimeen tarttumista ja uusien toimintatapojen opettelua. Mitä tehdä juuri nyt, jos saavutettavuus on vielä vieras aihe ja lain vaatimukset epäselviä? Älä hätäile – näiden neljän asiantuntijavinkin avulla pääset jo pitkälle!
1. Selvitä suhteesi lakiin ja aikatauluun
Kun haluat varmistaa, missä määrin uusi lainsäädäntö koskee organisaatiotasi, ota yhteyttä Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Viraston uusi saavutettavuustiimi neuvoo ja ohjaa saavutettavuuskysymyksissä sekä valvoo ja raportoi EU:lle vaatimusten toteutumista. Lain tulkinnan ollessa vasta aluillaan saat AVIn saavutettavuustiimiltä tuoreimmat ohjeet. Samalta valvontayksiköltä voit tarkistaa myös siirtymäajat eri palveluillesi.
-Viranomaisten lisäksi erityisesti lakisääteisiä tehtäviä hoitavien tahojen, kuten energia-, liikenne-, vesi-, rahoitus- ja vakuutusalojen yritysten kannattaa viimeistään nyt varmistaa aikataulunsa, sanoo ohjelmistotalo Eficoden UX-tutkimusjohtaja Raino Vastamäki.
-Yksityiset sotepalvelut, joilta julkinen sektori alihankkii palveluita, eivät kenties ole heränneet tilanteeseen vielä riittävästi, Vastamäki epäilee.
2. Kartoita palveluidesi tilanne
Kun aikataulu on selvillä, on hyvä tehdä katselmointi verkkopalveluiden lähtötilasta. Monia saavutettavuuspeikko pelottaa, koska parannusten pelätään olevan vaikeita toteuttaa ja tulevan kalliiksi. Kartoituksessa voi kuitenkin selvitä myös päinvastaista.
-Jos palveluita on paljon, suosittelemme joko arvioimaan yhden perinpohjaisesti tai kaikki karkeammin. Vaihtoehtoja ovat kevyempi asiantuntijan suorittama auditointi tai laajempi saavutettavuustestaus, jossa on mukana myös erityisryhmien käyttäjiä, Vastamäki kertoo.
Pelkkä käyttäjätestaus ei kuitenkaan riitä, sillä saavutettavuuden arviointi on aina asiantuntijatyötä. Saavutettavuusvaatimuksia on varsin pitkä lista.
-Suurin osa palveluista on täynnä ongelmia. Määrällisesti yleisimmät ongelmat, kuten puuttuvat kuvien tekstivastineet, on useimmiten helppo korjata. Vaikeimmat ongelmat taas saattavat olla harvinaisia, mutta estävät pahimmillaan tiettyjä ryhmiä käyttämästä koko palvelua, Vastamäki kertoo.
Älä unohda sisältöjä! Kaikki saavutettavuusvaatimukset eivät ole teknisiä, vaan kuva- ja tekstisisältöjen on oltava myös ymmärrettäviä. Ymmärrettävyyden arviointi standardeja vasten on tulkinnanvaraisempaa, mutta myös siihen kannattaa hankkia apua selkeän viestinnän asiantuntijoilta. Hyvä paikka aloittaa aiheeseen tutustuminen on 1.4. järjestettävä Ymmärrän!-seminaari, jonka puheenvuorot streamataan ja taltioidaan verkkoon.
3. Laadi saavutettavuussuunnitelma
Kun omien verkkopalveluiden tilanne on selvillä, on hyvä laatia tiekartta siitä, miten seuraavaksi edetään. Mitä isompi organisaatio on kyseessä, sitä enemmän hyötyä saavutettavuusstrategiasta on. Pelkistetyimmillään suunnitelma voi olla pelkkä kalvosetti, kunhan siinä:
- Määritellään vastuut eri palveluiden osalta
- Priorisoidaan korjaustoimenpiteet ja laaditaan työjono
- Perustellaan korjaustarpeet ja budjetoidaan ne
- Suunnitellaan, ketkä organisaatiosta koulutetaan
Vastamäen mukaan ei riitä, että pelkästään ohjelmistojen kehittäjät ja palveluiden sisällöntuottajat saavat koulutusta.
-Myös projektipäälliköiden ja ylimmän johdon on ymmärrettävä saavutettavuuden merkitys, sillä he päättävät budjetoinneista, Vastamäki sanoo.
4. Aloita korjaukset
Säädettyjen siirtymäaikojen puitteissa vanhojen (ennen 23.9.2018 julkaistujen) palveluiden tulee olla saavutettavia 23.9.2020 ja sitä uudempien jo 23.9.2019. Mobiilisovellusten korjaamisessa aikaa on 23.6.2021 saakka. Organisaatioiden tulee laatia palveluistaan myös saavutettavuusseloste.
-Voi viedä aikaa, että kaikki työlistalla olevat asiat saadaan budjettiin ja korjattua. Keskustelua ei siis kannata lykätä lainkaan, Vastamäki neuvoo.
Uudessa lainsäädännössä on määritelty, ettei saavutettavuusvaatimusten toteuttaminen saa aiheuttaa organisaatioille kohtuutonta rasitetta. Kohtuuttomuutta arvioidaan mm. organisaation koon ja resurssien, palvelun käyttötiheyden sekä kustannuksien ja hyötyjen perusteella. Kohtuuton rasite on perusteltava saavutettavuusselosteessa. Aluehallintoviraston saavutettavuustiimi auttaa myös kohtuullisuusperiaatteen kanssa.
Hirveä homma? Muista, että ammattilaisten apua on saatavilla niin palveluiden testaamiseen, korjausten tekemiseen kuin ymmärrettävien sisältöjen ja selosteiden laatimiseen.
Eikö laki velvoita? Tee se silti!
Monien mielessä saavutettavuus on vain pienen marginaalin asia ja lainsäädäntö tuntuu turhalta pakotteelta. Saavutettavat palvelut helpottavat kuitenkin karkeasti arvioiden noin kolmasosaa käyttäjistä. Jo pelkästään ikänäkö koskettaa useimpia yli 40-vuotiaita.
-Laki on hieno asia, koska suositukset eivät ole saaneet palveluntarjoajia toimimaan riittävästi. Pohjimmiltaan kyse on ihmisoikeuksista, Vastamäki sanoo.
-Saavutettavuuden huomioiminen tuottaa kuitenkin myös laadullisesti parempia ja hakukoneoptimoidumpia digipalveluita. Kunnolla tekeminen auttaa julkishallinnonkin työtä.
Pakko ei tosiaan ole paras syy. Lisää syitä panostaa saavutettavuuteen kerrotaan aiemmassa kirjoituksessamme. Lue ja inspiroidu!
Lisämateriaalia:
Eficoden saavutettavuusopas
Raino Vastamäen blogikirjoitus helppokäyttöisyyden vaatimuksesta uudessa laissa