19 loka Selkokieli on yhteiskunnallisen osallisuuden ehto

Milloin viimeksi olet lukenut uutista tai viranomaisen ohjetta ja joutunut ponnistelemaan, jotta ymmärtäisit, mitä sanotaan? Sitä sattuu toki meistä kaikille joskus. On kuitenkin suuri joukko ihmisiä, jotka pysyvästi tarvitsevat helpotettua kieltä osallistuakseen itseään koskevaan päätöksentekoon. Eikä selkokielistä tietoa kaivata pelkästään yhteiskunnallisesta keskustelusta, vaan mistä tahansa muustakin aiheesta, joka ihmisiä kiinnostaa. Jopa ammatillisessa saavutettavuuskeskustelussa juututaan yhä liian usein pelkkiin teknisiin ratkaisuihin, vaikka tosiasiassa osallisuutta estetään ja edistetään myös sisältötasolla, visuaalisesti, kielen rakenteilla sekä sanastolla.

Joka kymmenes selkokielen tarpeessa

Valtakunnallisen Selkokeskuksen mukaan selkokielen kohderyhmiin kuuluu Suomessa noin 650 000–750 000 henkilöä. Poikia ja miehiä on joukossa jonkin verran enemmän kuin tyttöjä ja naisia, ja pieni osa heistä on mekaanisesti lukutaidottomia. Tarvitsijoiden määrä on kasvanut sadalla tuhannella muutaman vuoden aikana. Toisin sanottuna yli kymmenesosa suomalaisista tarvitsee viestintää selkokielellä, ja vielä useampi hyötyy sen käytöstä. Tuo määrä ihmisiä on monella alalla valtava kohderyhmä, etenkin jättää huomiotta.

Selkokieli ja sen kohderyhmät

Selkokieli on yleiskieltä yksinkertaisempaa suomea. Selkokeskus on laatinut omat ohjeensa selkokielisten tekstien kirjoittamisesta. Ohjeet ovat hieman erilaisia eri tekstilajeille kuten myös eri kohderyhmille. Esimerkiksi ikääntyvällä selkokielen tarve voi johtua muistisairaudesta, kun taas neurobiologisiin syihin lukeutuvat erilaiset kehitysvammat sekä luki- ja hahmotusvaikeudet. Tekstin sävy ja konteksti ovat tärkeitä: jos kirjoittaa aikuisille, tulee käyttää aikuisten kieltä. Kuvien ja visuaalisten ratkaisujen on tuettava viestin selkeyttä ja turhaa graafista kikkailua on vältettävä.

Selkokielen tarpeen lisääntymiselle on monia eri syitä. Näitä ovat mm.:

• Väestön ikääntyminen
• Maahanmuuton lisääntyminen
• Erityisoppilaiden määrän kasvu

Esimerkiksi Yle alkoi tuottaa päivittäin selkouutisia televisioon vuonna 2015 turvapaikanhakijatilanteen muututtua radikaalisti lyhyessä ajassa. Radiossa selkouutisia oli tuotettu jo pitempään.

Myös Tampereen oma Muumimuseo tarjoaa selkokielistä opastusta älypuhelinsovelluksessaan.

–Haluaisin kannustaa eri tahoja tuottamaan rohkeammin kaikenlaista materiaalia selkokielellä. Kehitysvammaisten ihmisten maailma on muuttunut valtavasti viime vuosien ja vuosikymmenien aikana, kertoo Kehitysvammaisten Tukiliiton selkokielisen Leija-lehden päätoimittaja Jaana Teräväinen.  –Esimerkiksi kehitysvammaisille ihmisille suunnattu ja heidän tuottamansa kulttuuri on tuotu julkisiin tiloihin ja verkkoon, ulos toimintakeskusten seiniltä.

Osallisuus ja yhteiskunnallinen tasa-arvo

Kuvittele tilanne, jossa mediassa ja yhteiskunnassa käytäisiin sinua koskevaa keskustelua, mutta et pystyisi ymmärtämään sitä tai ilmaisemaan omia mielipiteitäsi. Juuri tästä saavutettavuudessa on pohjimmiltaan kyse: mahdollisuudesta osallistua yhteiskuntaan ja etenkin itseä koskevaan päätöksentekoon. Tapetilla on kulloinkin useita erilaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia keskustelunaiheita, monet niistä vaikeaselkoisia.

Yleiskielen tarvetta on viime vuosina nostettu kiitettävästi esiin erityisesti virkamiesviestinnässä. Kapulakielelle ja pöhöttyneille mainoslauseille vinoillaan Twitterissä ja eri alojen seminaarijargonista laaditaan leikkimielisiä bingolappuja. Samalla unohtuu kuitenkin, että isolle osalle suomalaisista selkeä kieli on yhteiskuntaan osallistumisen ehto. Myös muu väestö saa enimmäkseen tietonsa jonkun muun, yleensä median, ymmärrettävään muotoon suodattamana.

–Kehitysvammaiset ihmiset ja muut selkokieltä tarvitsevat kaipaavat tietoa ihan samoista asioista kuin kaikki muutkin. Tyypillisiä puheenaiheita ovat toimeentulo, ihmissuhteet, asuminen ja harrastukset. Tällä hetkellä keskustellaan paljon tulevista presidentinvaaleista, joita varten valmistelemme Leija-lehdessä materiaalia yhteistyössä Selkokeskuksen ja Ylen selkouutisten kanssa, kertoo Jaana Teräväinen.

Yleiskieli hyvä askel kohti selkeää viestintää

Yksi perinteisistä virkakielen ongelmista liittyy statukseen. Turhan usein monimutkaista ammattisanastoa ja akateemista ilmaisua pidetään merkkinä sellaisesta asiantuntijuudesta, jota kuulija ei kehtaa tai uskalla haastaa, koska pelkää vaikuttavansa sivistymättömältä. Myös erilaiset markkinointiosastot kehittelevät erottuakseen uusia ja innovatiivisia ilmaisuja tutuille asioille. Jokainen asiantuntija ja brändi hyötyy kuitenkin siitä, että viestin ymmärtää mahdollisimman moni.

Tämäkään kirjoitus
ei ole selkokielinen.

Pyri yleiskielistämään se, minkä voit. Tämäkään blogikirjoitus ei ole selkokielinen. Suurin osa tämän tekstin sanastosta ja lauserakenteista on liian vaikeaa ollakseen selkosuomea. Jos tarvitset selkokielisiä käännöksiä, tutustu  Selkokeskuksen ohjeisiin ja pyydä apua asiantuntijoilta.

Kenestä sitten ottaa mallia, kun suunnittelee materiaalin selkokielistämistä? Jaana Teräväinen haluaa antaa erityisiä kiitoksia Satakunnan sairaanhoitopiirille, joka on tehnyt potilaille suunnatun materiaalin selkokielellä jo pitkään.

–Ensin Satakunnassa julkaistiin potilasohjeita selkokielellä ja muutama vuosi sitten julkaistiin verkkosivut, joilta voisin nostaa esimerkiksi vaikkapa päiväkirurgian. Sivulla kerrotaan vain potilaalle olennainen asia. Voin kuvitella sairaanhoitopiirin sivujen auttavan niin maahanmuuttajia, vanhuksia kuin kehitysvammaisiakin, eikä selkokielestä haittaa muillekaan ole. Oletko kuullut, että joku valittaisi tekstin liiallisesta selkeydestä?

Lähteet: selkokeskus.fi, Leija-selkolehti