20 touko Unohda päteminen! Näin teet selkeää sisältöä
Laki digitaalisten palveluiden saavutettavuudesta on tiennyt uusien tapojen omaksumista monelle koodarille ja palveluntuottajalle. Tiesitkö, että laki edellyttää tekemään myös palveluiden sisällöistä selkeitä ja ymmärrettäviä? Opiskeltavaa riittää siis myös graafikoilla ja tekstisisältöjen tuottajilla. Mitä kaikkea saavutettava sisältö on käytännössä?
Kaikki lähtee kielestä
Saavutettava sisältö on millä tahansa alustalla julkaistua tekstiä, kuvia tai videoita, jotka kuka tahansa voi ymmärtää ja omaksua. Helposti ymmärrettävästä sisällöstä hyötyvät kaikki.
Saavutettava sisältö lähtee kielestä. Kenet haluat tekstilläsi tavoittaa? Kohderyhmäsi määrittää tekstin tyylin, siksi kannattaa pitää mielessä, kenelle kirjoitat. Julkisten palveluiden kohderyhmä on kaikki kansalaiset, kun taas esimerkiksi ammattilehti on tarkoitettu tietyn alan ammattilaisille. Mitä selkeämmin kirjoitat, sitä useamman lukijan tavoitat.
Selkeä kieli tavoittaa laajan yleisön, koska se on helposti luettavaa ja sen jaksaa lukea loppuun saakka. Selkeä kieli on jokaisen kansalaisen perusoikeus.
Selkeää kieltä vai selkokieltä?
Selkeä kieli on yleiskieltä, jossa vältetään erikoisia sanoja. Yleistajuiset ja paljon käytetyt sanat helpottavat ymmärrettävyyttä. Ammattikieltä ja vierasperäisiä sanoja sen sijaan kannattaa karttaa. Teksti, jossa käytetään suomen kielen perussanajärjestystä, takaa viestin perillemenon. Tärkein asia kannattaa kertoa heti tekstin alussa.
Selkeä kieli ei ole selkokieltä, joka on suomen kielen muoto, jonka sisältö, sanasto ja rakenne ovat mukautettu yleiskieltä vielä yksinkertaisemmaksi.
Selkokielisessä tekstissä aihetta käsitellään konkreettisella tasolla ja siinä selitetään sanoja, mitä yleiskielisessä tekstissä ei tehdä. Myös lukija, jolla on kielellisiä vaikeuksia, ymmärtää tekstin. Lisää selkokielen kohderyhmistä voit lukea blogistamme.
Viesti perille pikasilmäyksellä
Onko tavoitteenasi tarjota tietoa tehokkaasti? Mitä selkeämpi sisällön rakenne on, sitä helpommin se on silmäiltävissä.
Luettavassa tekstissä kappaleet ovat lyhyitä ja ne alkavat aina tärkeimmällä asialla. Tekstipalstat ovat maltillisen levyisiä. Lukijan ei tarvitse pinnistellä pysyäkseen mukana. Erilaiset listat tekstin lomassa helpottavat silmäilyä ja auttavat hahmottamaan kokonaisuutta.
Kuvailevat otsikot auttavat jäsentämään tekstiä; väliotsikoiden runsas käyttö lisää luettavuutta.
Visuaalisuus on portti sisältöön
Kuvat, infograafit ja videot rikastavat tekstisisältöä. Kuvat herättävät kiinnostuksen, keventävät ja havainnollistavat tekstiä. Infograafit selkeyttävät asiaa lukijoille. Joillekin kuvat ovat jopa ainoa tapa omaksua tietoa.
On kuitenkin tärkeää tarjota visuaalinen sisältö myös tekstiversiona mm. näkövammaisia varten. Kuvien ja videoiden tekstittäminen hyödyttää paitsi kuuroja, myös ketä tahansa, joka käyttää laitettaan syystä tai toisesta ilman ääniä.
-Vaatimuksia ja erilaisia rajoitteita on pitkä lista, joten suunnittelussa ei voi luottaa pelkkään omaan mutuun, sanoo Kumun verkkoviestinnän päällikkö Elina Kallasaari.
-Pelkästään graafiseen suunnitteluun vaikuttavia rajoitteita ovat sokeuden lisäksi mm. erilaiset oppimisvaikeudet, puna-vihersokeus, muistivaikeudet ja ikänäkö.
Tekstin typografia vaikuttaa saavutettavuuteen. Jos tekstistä on vaikeaa saada selvää, sisältö jää saavuttamatta. Kirjaimet eivät saa olla liian tiuhassa eivätkä liian pieniä. Fontiksi kannattaa valita helposti luettava, eikä koukeroista tai liian tiheää fonttia. Rivivälin on oltava riittävän suuri, jotta lukijan silmät eivät eksy väärälle riville.
Saavutettava teksti on taitettu selkeään visuaaliseen muotoon: lukija havaitsee helposti, mikä otsikko liittyy mihinkin kappaleeseen ja mikä kuva mihinkin asiaan. Parhaimmillaan selkeä taitto herättää lukijan mielenkiinnon.
Miksi luoda saavutettavaa sisältöä?
Juuri nyt laki vauhdittaa monia eniten. Ymmärrettävän ja helppolukuisen sisällön tarjoaminen on kuitenkin ennen kaikkea ihmisoikeuskysymys, joka koskee myös yrityksiä. Palveluiden täytyy olla kaikkien saatavilla mahdollisista rajoitteista huolimatta. Jo pelkästään selkeä kieli edistää verkkopalveluiden itsenäistä käyttämistä.
-Kieli voi pahimmillaan olla ulossulkemisen väline. Voi hyvin kysyä, palveleeko kansalaisia todella vaikkapa sellainen virasto, jonka viestintää ei ymmärrä ja jonka päätöksistä ei saa selvää, Kallasaari sanoo.
Saavutettava sisältö on myös kilpailuetu. Helposti haltuun otettavasta sisällöstä hyötyvät kaikki. Kannattaa muistaa, että palveluita valitessaan ihmiset äänestävät helposti jaloillaan. Mitä useammat voivat palveluasi käyttää, sitä enemmän sinulla on potentiaalisia asiakkaita.
Kun luot selkeää sisältöä, nousee se verkon hakutuloksissa korkeammalle ja useampi ihminen päätyy verkkosivuillesi. Saavutat laajemman yleisön ja varmistat, että mahdollisimman moni saa tiedon helposti.
Mistä aloittaa?
Sisällön saavutettavuuden arviointi on vaikeampaa tai ainakin tulkinnanvaraisempaa kuin teknisten vaatimusten, sillä yhteisiä mittareita ei vielä ole.
-Selkeän viestinnän asiantuntijoilta kannattaa pyytää apua niin nykytilanteen arvioimiseen kuin uusien selkeiden sisältöjen luomiseen, Kallasaari sanoo.
Alkuun sisällöntuottajaa auttavat Celian viisi vinkkiä:
- Käytä selkeää kieltä.
- Tee tekstistä silmäiltävää.
- Kirjoita kuvaavat otsikot.
- Varmista linkkien ymmärrettävyys.
- Käytä myös kuvia, videoita ja infografiikkaa.
Teksti: Riitta Jussila
Kirjoittaja on viestinnän suunnittelija Kumussa.
Lähteet:
Celia
EU-direktiivi
Laki digitaalisten palveluiden saavutettavuudesta
Leskelä Leealaura: Selkokieli. Saavutettavan kielen opas. Opike, 2019.
Papunet
Saavutettavasti-sivusto
Selkokeskus